Reissun paras päivä

Hazaa! Viime lauantaina hieraistiin unihiekat silmiltä jo hyvissä ajoin ennen kukonlaulua. Pystyssä oltiin siis jo klo 5.00. Ohjelmassa oli jälleen duunia South Melbournen biitsillä, missä järjestettiin Legends Event niminen turnaus. Turnauksessa oli sarjat sekä miehille että naisille ja näiden lisäksi vielä eräänlainen sekasarja legendoille. Legendojen sarjaan oli asetettu pelaajille pari osallistumisvaatimusta. Pelaajan tuli olla joko voittanut korkeimman tason (AAA-taso) turnauksen tai olla pelannut vähintään 7v. AAA-tasolla. Päivän aikana kentällä nähtiinkin varsin legendaarisia pelaajia lajin parista. Arvioin, että osalle oli ikääkin ehtinyt karttua jo 40-50 vuoden verran. Tästä huolimatta monilla oli vielä biitsitatsi erinomaisesti tallella, joten hyvistä peleistä päästiin nauttimaan leppoisassa old school tunnelmassa=)

Ilmoittauduimme myös pelaamaan miesten sarjaan. Legendoiksi meitä ei ihan vielä kelpuutettu;) Sarjamme oli yhdistelmä A ja AA-tason tiimeistä. Taso oli siis sarjassamme melkoisesti AAA-tasoa alempaa. Päivän ohjelmasta muodostui seuraavanlainen: aamulla kenttien sekä muiden faciliteettien pystytys ja illalla koko homman kasaaminen. Siinä välissä sitten vielä omat biitsipelit ja tiestysti arskan ottoa. Tiedossa oli siis kaiken kaikkiaan varsin kiireinen ja rankkakin päivä.

Keli oli onneksi kohdillaan koko päivän. Lämpöä oli noin 30 astetta ja tuulikin puhalteli vain miedosti rannalla. Omat pelimme sujuivat kohtuulisesti. Tuuleenkaan emme tällä kertaa voineet hajota, vaikka ajoittain hivenen puhaltelikin=) Parhaaseen osaamiseemme emme yltäneet, mutta hauskaa oli silti pelatessa. Se on pääasia! Taso sarjassamme ei ollut järin kova, sillä finaalimatsiin asti päivän suorituksilla ylsimme. Finaalissa tuli sitten tappio parempaa tiimiä vastaan, joten hopeatila jäi lapaseen. Finaalissa olimme molemmat aivan kuolleita. Kärsimme kunnon nestehukasta ja lihaskramppejakin alkoi allekirjoittaneelle ilmestyä... niin niin, seli seli=)

Edessä oli vielä kenttien ja muiden kamojen pakkaaminen kohtuu seesteisessä olotilassa=) Turnaus oli paketissa siinä seiskan maissa, jonka jälkeen suuntasimme vielä Vicbeach porukan kanssa rannalla sijaitsevaan The Beach raflaan. Siellä nautimme vielä porukalla parit oluset ikään kuin varmistaen vielä pystyyn kuolleemman olotilan;) Kämpille asti kun jossain vaiheessa hortoiltiin niin rupesi silmäluomet painamaan lähemmäs tonnia. Jonkin aikaa kuitenkin jaksettiin vielä päivän tapahtumia Antin kanssa fiilistellä ja lopullinen tuomio olikin "reissun paras päivä". Tällaisen päivän jälkeen kun kaatui sänkyyn, niin ehti nukahtaa jo ennen kuin pää kosketti tyynyä=)