Eka duunipäivä

Tervehdys taas täältä pallon toiselta puolelta! Lomailu vaihtui eilen työntekoon, kun singahdettiin hieman auringonnousun jälkeen South Melbourne beachille auttamaan turnausjärjestelyissä. Paikan päälle päästyämme ropisteltiin viimeiset unihiekat silmistämme ja ryhdyttiin purkamaan tavaroita pakettiautosta, jonka Chico oli juuri pöräyttänyt biitsin reunalle. Paku oli kattoon asti täynnä kamaa, joten laitettiin hihat heilumaan. Auttamassa oli myös Al, joka on ilmeisesti juuri lopetellut lentopallouransa ja siirtynyt järjestämään turnauksia Chicon kanssa. Myös Tamsin niminen tyttö oli mukana porukassa. Myöhemmin päivällä selvisi, että Tamsin oli sijoittunut naisten biitsissä viidennelle sijalle Pekingin olympialaisissa :) Aluksi pystytettiin muutama teltta toimitsijoita varten ja sen jälkeen Chico ja Al näyttivät miten verkot ja rajanauhat laitetaan paikkaansa. Oppitunnista viisastuneena laitettiin kahdestaan yhteensä seitsemän kenttää pelikuntoon. Mukavan lepposaa touhua tuo kenttien pystyttely varsinkin kun Al sai vielä poppivehkeet soimaan :) Tunnelma alkoi olla kohdillaan kun pelaajia saapui kentälle ja arska lämmitti ilmaa.

Katseltiin hetken aikaa ensimmäisiä matseja ja lähdettiin sitten ottamaan välilepoa kämpille. Itse olin katsonut edellisenä yönä Formulaa ja yönunet olivat jääneet pariin tuntiin. Joten vatsa täyteen puuroa ja pää tyynyyn. Reilun tunnin päästä Nipi alkoi potkimaan meikäläistä ylös sängystä ja patistamaan salille. Siispä käytiin tekemässä punttijumpat ja taas kämpille ottamaan lepoa. Al kuitenkin soitteli ja pyysi tulemaan hieman aikaisemmin biitsille purkuhommiin. Kelattiin mankeleilla taas paikan päälle ja siellä olikin viimeiset pelit menossa. Fiilisteltiin tunnelmaa taas hetki, jonka jälkeen laitettiin aamulla pystytetty leiri ja kentät kasaan. Sullottiin romut pakuun ja näin oli eka päivä pulkassa. Tosiaan mukavaa touhua ja yhteensä vain reilut neljä tuntia päivässä. Edelleen pitää ihmetellä kuinka hyvä tuuri on käynyt, että ollaan päästy heti unelmatöihin ja tutustuttu Melbournen biitsiporukoihin. Täytyy koputtaa puuta oikein kaksin käsin.

Eilen oli puhetta vielä, että voitaisiin ehkä treenailla Tamsinin ja hänen treeniporukan kanssa tulevana kesänä. Mietittiin vaan, että mahtaakohan meistä olla minkäänlaista vastusta olympiatason pelureille. Kohtuu nöyrää poikaa siis oltiin :) Tamsin ei ollut muuten mikään ihan lyhyt tyttö.. vaivaiset 193 senttiä pituutta :) Meille kyllä sopisi vallan mainiosti jos päästäisiin tämän tason urheilijoiden kanssa treenaamaan. Saapi nähdä siis mitä kesä tuo tullessaan.

Tänään (tiistaina) oli taas sama setti aamulla ja nyt homma meni jo suht rutiinilla. Kentät olivat pystyssä hyvissä ajoin ennen pelien alkamista. Hommien jälkeen Chico kaivoi pakusta ylimääräisen verkon ja rajat, jotka saatiin lainaksi. Al lupasi vielä hommata meille pari uutta palloa melko hyvään hintaan huomiseksi. Alkaa olla vermeitä sen verran kasassa, että kelpaa treenata. Ovat kyllä aivan loistavia ja auttavaisia tyyppejä nämä Chico, Al ja Tamsin. Nyt lepuutellaan hetki kämpillä ja odotellaan, että ilma lämpiää vielä muutaman asteen ennen kuin painutaan rannalle testaamaan Chicon antamia kamppeita. Näin se homma etenee!