Rakas päiväkirja, tänään.. eikun siis.. Moro vaan lukijat. Ollaan tässä reilun viikon aikana kävelty niin tajuttoman paljon, että nyt sai loppua kengänpohjien kulutus. Ennen reissua fiilisteltiin vielä auton ostamista täältä, mutta valitettavasti jouduimme tyytymään hieman vähempään. Unelma avomaasturin tai hippipakun hankkimisesta jäi kuitenkin kytemään, joten ehkä vielä myöhemmin päästään koittamaan kuinka Melbournen liikenteen saa sekaisin ajamalla oikealla puolella tietä. Luultavasti on parempi, että totutellaan liikenteeseen näin aluksi vain fillareiden selästä. Aivan vielä ei tunnu siltä, että haluaisi olla auton ratissa risteyksissä, joissa kohtaa kuusi seitsemänkaistaista tietä.
Oltiin jo alkuviikosta bongattu eräässä fillariliikkeessä halpoja käytettyjä pyöriä ja päätettiin käydä hakemassa sieltä menopelit alle. Hetken jo harkittiin uusienkin pyörien ostamista, mutta silmiimme välähti näkymä banaaniviljelmältä, jossa poimimme 45C helteessä apinanruokaa 6 euron tuntipalkalla. Siispä rahat säästöön ja pojat polkemaan halvoilla munamankeleilla. Matkakassa ei tosiaan pahasti kärsinyt, kun saatiin fillarit 125 dollarilla, eli 75 eurolla. Ovat vielä ihan hyväkuntoisia ja ominaisuuksiltaan enemmän kuin riittäviä meidän käyttöön.
1 kommentti:
Moro. Pakkotoiston kautta huomasin bloginne. Hyvää luettavaa, varsinkin kun itseäkin haluttaisi lähteä saman tapaiselle reissulle.
Lähetä kommentti